Saara Aalto, Patrik Laine, klikkijournalistit ja tarinan voima

/
Share

 
Sain Facebookin kautta viestin. Se alkoi näin:
 
”Tuli tämmönen blogiaihe mieleen: Laine ja Aalto suomalaisen kulttuurin murroksessa”
 
Pysähdyn ensimmäisen lauseen äärelle. Hihityttää. Patrikista (tulee aina käyttää etunimeä, aivan kuin kavereita oltais, penpals!) kirjoitetaan nykyään älyttömyyksiä. Olen nähnyt kaksi perättäistä otsikkoa, joissa toisessa luki: ”valmentaja ylistää Lainetta!” ja toisessa: ”Laine joutunut huonoon valoon valmentajan silmissä.” Toimittajaparat! Lehtiä on myytävä, klikkejä saatava.
 
Parempi keksiä joku raflaava ääripää ja keksiä sen jälkeen perustelut väitteelleen.
 
Saarasta kirjoittelinkin jo parisen viikkoa sitten, kun vimma iski: sen jutun löytää tästä. Pitää hio vielä noita omia klikkihuoraotsikoita. Mutta että oikein ”suomalaisen kulttuurin murroksessa?” Luetaanpas lisää:
 
”Laine ja Aalto ovat tehneet jo nyt historiaa. Laine saa ensimmäisenä suomalaisena maailmanlaajuisen lapasopimuksen Bauerin kanssa. Aalto on maailman seuratuimman laulukisan finalisti. Molemmat leimattiin aikoinaan ylimielisiksi… Laine lähti ovet paukkuen junnumajusta ja Aalloille ei kelvannut mikään perus levydiili.”
 
Saara ja Patrik sopivat kummatkin ns. Tuhkimo arkkityyppiin. Tarinat myyvät ja yksi kaikin suosituimmista on ”ryysyistä rikkauksiin” –tarinat. Sille suora jatkumo on muuten ns. ”Ikaros lentää liian lähelle aurinkoa” jatko-osa, joten ennustan, että jommastakummasta sellainen loihditaan vaikka väkisillä. Olen Nostradamus. Mutta tuhkimotarina ei ole tuhkimotarina, ellei ole olemassa ”pahoja siskoksia”, jotka “vihaavat” tuhkimoa:
 
”Molemmat ovat olleet ei pidettyjä kansan parissa, eivät ole nöyriä kuten suomalaisen pitää olla. Ei kiinnosta sanonta “se joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa…”
 
Itse asiassa Saaran lähteminen UK:n X-factoriin oli nöyryyttä osoittava temppu ja juuri sen takia hän on missä on. Monet eivät ymmärrä, että nöyryys ja ”think big” -ajattelu eivät ole ristiriidassa keskenään. Varsinkin jos on siten lahjakas kuin Saara tai Patrik voi ylimielisyydestä/ kusipäisyydestä huolimatta (se jopa tuo karismaa) päästä pitkälle. Toisaalta kummatkin olivat heittää hukkaan lahjansa ylimielisyytensä vuoksi.
 
Jotta tuhkimotarinasta tulisi makeampi sitä on mehustettava vastustajilla ja vastuksilla eli nykysuomeksi puhutaan ”vihaajista”. ”Laine ja Aalto pääsivät pitkälle kateellisista suomalaisista huolimatta!”
 
Tietenkin vastustusta on, mutta Saaran menestymättömyys on johtunut pitkälti hänestä itsestään. Kun pari vuotta sitten Saara esiintyi kouralliselle yleisöä Natural High Healingissä itse itseään pianolla säestäen soittamalla kappaleita, joista en tiennyt kuin ”True colors” -coverin, mietin hukatun talentin määrää ja harmittelin: ”kuka kertoisi tälle naiselle, että jos hän palvelisi yleisöä hän pääsisi pitkälle?” Onneksi tyttökaveri kertoi.
 
”On aito mahdollisuus, että molemmista tulee maailmanlaajuisia superstaroja, jotka menee yli genrerajojen. Jos he ovat idoleita, minkälaisia tulee seuraavasta sukupolvesta?”
 
Lopusta löytyy itse blogiaihe! Minkälaisia tulee seuraavasta sukupolvesta? Hyvin mahdollisesti kusipäisempiä, on villi arvaukseni. He tulevat sekoittamaan ”think big” –ajattelun ja nöyryyden. Kaduilla tulee kävelemään paljon eksyneitä väärinymmärrettyjä taiteilijoita (kuten kaikkina aikoina), mutta sen lisäksi he odottelevat vielä yleisön maksavan heidän ylimielisyydestään…
 
Tai sitten kukaan ei vain ota Patrikin toilailuista mallia, vaan hänen laukaisustaan. Seuraava sukupolvi lähtenee myös entistä hanakammin ulkomaille Saaran innoittamana ja se on hyvä. Edelleen tuntuu, että monet eivät edelleenkään ymmärrä, että Saaran menestymättömyys Suomessa oli suorassa korrelaatiossa hänen omaan toimintaansa. Kyllä se talentti kuultiin jo silloin. Hän tekee nyt asioita toisin ja siksi menestyy.
 
Sen verran vielä mainittakoon, että Saara käyttää vahvasti tarinoita tällä hetkellä edukseen: X-factorin semifinaalissa hän muistutti ryysyistään (putoaminen, karsintoihin joutuminen ja sieltä viime hetkellä pelastuminen). Myös tarinat joulupukista kuuluvat vahvaan brändäykseen. Arvostan. Hän tekee tällä hetkellä oikeita asioita. Patrik tekee maaleja ja toimittajat keksivät hänestä kohuja jatkossakin, life is good.
 
Laittakaa toki lisää viestiä – tässähän tulee tunne, että joku lukeekin näitä viisasteluja.
 
 
Mikael Huikarin sunnuntaiblogi

Share
Voit kommentoida artikkelia jättämättä yhteystietojasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.