Salaisuudet ja omana itsenä olemisen taito

/
Share

 

Luin Christer Kihlmanin kirjaa “ihminen joka järkkyi”, muutamat kirjoittajan huomiot omana itsenään olemisen taidosta allekirjoitan vahvasti. Ne selvittävät osuvasti minkä vuoksi kaikenlainen esittäminen ja kulissien pitäminen käy raskaaksi ja ennen kaikkea: miksi joidenkin ihmisten kanssa on niin helvetin raskasta viettää aikaa, kun pitäisi olla jonkinlaisessa näytelmässä mukana sen sijaan, että oltaisiin kaikki omana itsenämme heikkouksineen ja vahvuuksineen.

 

Kihlman kirjoittaa:

 

Minä uskon, että henkilökohtaisten ja ”häpeällisten” salaisuuksien salassa pitäminen on repivää ja merkityksetöntä.

 

Jokainen ihminen on mitä hän on tai luulee olevansa, mutta salailemalla salaisuuksiaan, oman itsensä osia, käy tarpeettoman suureksi ero sen välillä, mitä hän on itselleen ja mitä hän teeskentelee olevansa muille. Sen takia, että me salaamme salaisuutemme, se mitä me olemme muiden silmissä ei vastaa sitä kokemusta, mikä meillä on itsestämme.

 

Myöhemmin hän jatkaa:

 

Sillä tavoin muuttuu lopulta koko meidän sosiaalinen kanssakäymisemme, koko sosiaalinen olemassaolomme, ”olevinaan olemiseksi”, väärennetyillä nopilla ja valepanoksilla pelaamiseksi. Me emme ole kosketuksissa keskenämme, vaan niiden valhekuvien kesken, joita meidän yhteinen hienotunteisuutemme, häpeäntunteemme, turhamaisuutemme, tahdikkuutemme, tahdittomuutemme, epävarmuutemme, tietämättömyytemme muodostavat.

 

Kiitos Christer.

 

Kirjoitin pettämisestä kertovassa blogissani samasta aiheesta kohdan, tsekkaa se täältä:

 

Miksi sinun ei tulisi koskaan pettää

 

Mikael Huikarin sunnuntaiblogi

Share
Voit kommentoida artikkelia jättämättä yhteystietojasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.